Hitto sentään emmä vaan pysty säännölliseen bloggaamiseen. Oon aina menossa. Blogi on usein mun mielessä ja tällä hetkellä inspistäkin ois, mutta aika ei tunnu riittävän. Mutta katotaan ny taas. Oon jopa puhunut yhen kaverin kanssa että otettas yhessä asukuvia mut ei se oo viä ihan täysin innostunu. Niin että katotaan katotaan.
Ruotsiin kuuluu hyvää. Elämä täällä on ollut edelleen super kivaa, enkä ole ikävöinyt Suomeen. Kävin itseasiassa Suomessa pyörähtämässä pari viikkoa sitten ja oli niin kummallista, kun ihmiset puhui joka paikassa Suomea. Oon jo ihan tottunut kommunikoimaan englanniksi ja vähän ruotsiksi.
On tässä kyllä näin rehellisesti sanottuna kaikenlaista tunnemyrskyäkin käyty lävitse. Puolitoista vuotta sitten olin vielä pitkässä, onnellisessa parisuhteessa. Sitten vaan tajusin, että en mä tällästä elämää halua koko loppuelämääni elää. Tuntu, että oon jääny jostain paitsi, kun olin aina ollut parisuhteessa. Siitä parisuhteesta ei ollut hellpo lähtee, pelotti etten koskaan kuitenkaan löydä ketään yhtä hyvää. En tiedä sitä vieläkään, mutta siltikään ei kaduta, että uskalsin ottaa riskin ja lähtee.
Joka tapauksessa, sen parisuhteen jälkeen tapasin toisen tyypin aika pian. Se juttu oli sellasta vuoristorataa, että huhhuh. En kuitenkaan kadu sitä, sillä tuskin ilman sitä oisin koskaan uskaltanut tänne Ruotsiin muuttaa. Tää tyyppi aina sano, että pystyn mihin vaan mihin ikinä haluun. Ja niimpä mä nyt oon täälä. Kesällä kuitenkin lähettiin eri teille.
Nyt oon ekaa kertaa ihan kunnolla sinkkuna. Ekaa kertaa sen jälkeen kun olin 15. On tullu juostua baareissa, tavattua vaikka minkälaista kulkijaa, revitty hiuksia päästä tyhmien poikien takia, mutta samalla nautittu vapaudesta. Jossain kohtaa oli jo sellanen fiilis, että vittu en koskaan tuu löytään ketään kivaa. Ihan naurettava ajatus, tyypiltä joka on ollu sinkkuna pari kuukautta, I know. Mutta tää on vaan ihan uutta mulle. Nyt oon pikku hiljaa oppinut kuitenkin tykkään siitä.
Tulipas tästä nyt kunnon avautumispostaus. Teki kyllä hyvää kirjottaa vähän näitä fiiliksiä ylös. Kuvituksena jotain randomkuvia tältä aamulta. Nyt mä lähden shoppaileen Lidliin! Moikka ♥
Vitsi olipas kiva eksyä sun blogiin pitkästä aikaa! Muistan hämärästi, että joskus lopetitkin kirjottelun ainakin joksikin aikaa?
VastaaPoistaNoi on varmaan aika yleisiä fiiliksiä tollasessa elämäntilanteessa. Vaikka iteki käyny läpi muutamankin eron niin jotenkin kummassa sitä silti vaan jaksaa uskoa, että kyllä se "the one" vielä tulee vastaan ja sen kyllä sit tuntee. Siihen saakka pitää vaan osata nauttia omasta seurasta:)
Joo tää blogi on lopetettu jpskus ja sit taas koitettu käynnistää uudestaan :D Nyt sit vaankirjottelen kun siltä tuntuu. Nii i, tohon mäkin haluun uskoo. Välillä sitä vaan vaipuu kunnon epätoivoon haha
PoistaNostalgista oli törmätä sun blogiin jälleen! Luin tätä joskus mooonta monta vuotta sitten :) Kiva kun bloggaat jälleen! Ja itse voin samaistua sun tunteisiin täysin, sieltä 15-vuotiaasta asti seurustelleena. Kyllä sitä hetken aikaa melko hukassa oli itsensä kanssa kun tajusi olevansa "yksin" :D Mutta nekin ajat on hyvä kokea ja nauttia siitä sinkkuudesta!
VastaaPoistaOot siis kohtalotoveri, mäkin seurustelin saman tyypi kaa 15-vuotiaasta:-) Ja niimpä, oon samaa mieltä, että on hyvä olla vähän aikaa yksin ja oppia nauttiin omasta seurastaan :-)
PoistaVaro vaan! Suomesta on lyhyt matka Ruotsiin ja voin koska vaan tulla vetäseen raa'alla kalalla släpärin poskeen :D Ja sä varmaa tiät kuka mää oon :D Äläkä luulekka, että multa jäis huomaamatta uus postaus! :D
VastaaPoistaxD Thanks. Joo mulla on villi veikkaus kuka sä oot!
Poista