Tässä on pari kuvaa viikonlopulta, joka on sisältänyt siskon vanhojentanssit, töitä ja tänään vaan hengailua. Vaikka tänään oli tarkotus vaan relata, on silti kauhee ressi päällä, kun oon niin pihalla ton tulevaisuuden urani kanssa..
Oon aina pikkutytöstä lähtien halunnut tehdä jotain luovaa työtä; rakastan piirtämistä ja maalaamista. Olinkin jo päättänyt, että nyt haen ihan tosissaan arkkitehtikouluun, oon hankkinut kaikki tarvittavat ennakkotehtävämatskutkin. Tänään sitten tutkin tarkemmin pisterajoja ym ja tajusin, että mulla on tosi pienet mahikset päästä sisään.. Ensinnäkään lyhyellä matikalla ei pitkälle pötkitä. Kaiken lisäks mulla on kaks muutakin paikkaa mihin aattelin hakee, ja tietenkin ne kokeet on samoina päivinä, kun arkkitehtivalintakokeet. Eli olis aika suuri mahdollisuus, et jäisin tyhjänpäälle, jos hakisin vaan sinne. Ja sen tiiän niin varmasti, etten tonne tietojenkäsittelyyn jää!!
Joten nyt sit vähän surumielisenä ajattelin jättää hakematta sinne arkkitehtikouluun kokonaan, ainakaan siis tänä vuonna en hae. Katsotaan, jos sitten ens vuonna..
En tiiä kiinnostaako ketään nää mun pohdinnat, mutta mulle tää blogi on myös paikka, johon kirjotan tuntemuksiani, jos siltä tuntuu. Ja nyt todellakin oli tarvetta. Nyt en ehkä kuolekaan tähän älyttömään stressimikreeniin. Kirjottaminen tekee ajatukset vaan niin paljon selkeemmäks:-)
